Vappu

Heipä hei vaan täältä Gentistä.

On siis vappu ja mun suunnitelmana on käydä lakittamassa tossa lähellä oleva pstsas koska en ehtiny Manneken Pisin lakitukseen Brysseliin. Anna lähti sinne ja Sauli karas Hollantiin juhlimaan kuningatarta joten mä olen täällä nyt ahkeroinut kotitöiden parissa ja aion suunnata suihkun kautta lakittaa sen patsaan. Aurinko paistaa aamun harmaudesta huolimatta ja linnut laulaa. Huomenn aon myös aamulla määrä tulla 2 vierasta ja jonkunlainen vappupiknik luvassa jos nyt kukaan sellaiseen kykenee. Me otetaan sitten Eevan ja Jarpan kanssa makkarat ja muut eväät ja karataan puistoon. varmaan täytyy vähän kelejä kattella.

Mun kämpässä on tapahtunu pieni ydisnräjähdys. Eli olen yrittänyt pestä pyykkiä, siivoja ja samalla kattoa vähän tavaroita Eevan ja Jarpan kotiinvietäviks. Kaikki hujan hajan ja ilmasto on trooppinen.

Kävin tänään myös kaupungilla vähän kävelees ja kattelee van ympärilleni. Ihmisiä oli hurja määrä liikkeellä ja kaikki oli iloisia ja jotenkin leppoisia. Sitä se kesä kai teettää.

Nyt kuitenkin suihkuun ja sitten lakittamaan.

-A

Lakittaa pian istuvan miehen

Kuka lakittaa Davidin?

Vastoin kaikkia tietämyksiä ja ennustuksia tänään on ollu taas todella kaunis ja aurinkoinen päivä. Istuin luonaalla ulkona ja taisin saada ainakin käsiini väriä siitä kauniista kalman kalpeasta sairaanhoitajan asusta huolimatta.

Aamupäivä meni aika leppoisasti vaikka olikin kiire koska tänään oli joku kokous jotka vuoksi lopetettiin aikaisemmin. Ihmiset oli melko hyvällä tuulella paitsi se yksi joka vielä vaan kulkee aivan omissa maailmoissaan, tänään enemmän kuin viime aikoina. Iltapäivä meni neuron puolella aika nopeaan koska jäljellä oli vain 3 yhteistä potilasta ja istten yksi uusi ja toinen joka oli mulle vanha tuttu. Molemmat sain hoitaa itsekseni. Lopetinkin jo siinä 3 aikoihin koska yläkerran fyssari ja toimintaterapeutti alkoivat pitämään omaa kokoustaa fysiatrin kanssa. Olin vähän ihmeissäni koska tiesin toisaalla olevan pakollisen kokous/koulutuksen olleen tänään. Laitoin Annalle viestiä heti kämpille päästyäni että olen menossa puistoon ottamaan aurinkoa kun on niin kiva ilma ja kyllähän sekin sinne sitten tupsahti jossain vaiheessa. Siinä sitten istuskeltiin ja vaihdettiin kuulumisia ja suunniteltiin hetarasti Vappua koska tänne on myös luvattu sadetta ja huonoa ilmaa. Aivan kuten Suomeenkin. Toivon kuitenkin että kelit sen verran sallisivat että pääsisin lakittamaan tuon patsaan tossa alhaalla. Sauli on lähdössä Eindhoveniin ja Anna Brysseliin eli mun on tehtävä kaikki yksin...Kuvaa en tiedä saanko tapahtumasta. :)

Lauantaina on kuitenkin suunnitelmissa Vappupiknik ja myös muutama vierailija on tulossa Gentiin. Ensin tulevat Eeva ja Jarppa ja sitten viel illalla Helja, Antti ja Timo sekä myös joukko hollantilaisia. Vanhoja vaihtareita ja heidän ystäviään. Kukaan kuinteknaan ei ole tulossa tänne punkkaamaan. Tai jos on on edessä melkoinen yllätys:) Kävin ostamassa tänään balleriina kengät joita olen katsellut jo monta kuukautta. Nyt tarvis vaan jossain ajaa sisään ettei tulis kauheita rakkoja :S Oon myös pakannu vähän tavaroita joita toivon että mahtuis Eevan ja Jarpan laukkuun jun ne lähtevät Suomea päin. Mulle on kertyny niin paljon kamaa että on tahän menessä tarvittu varmaan 2 ja puoli kokonaista laukkua niiden viemiseen. onneksi oon voinu jakaa ne 4 erilliseen. Oma on onneksi vielä täyttämättä ja alankin nyt vähän sitten suunnittelemaan mitä mä siihen jätän.

Tää viikko on taas menny nopeesti kun huomenna on taas perjantai. Edessä työpäivä ja sitten ajattelin tehdä pikavisiitin IKEAan ihan vaan katselu mielessä. Siis tietysti enne kuin lakitan sen patsaan. Myös täällä vietetään Vappua. Nimittäin vapaapäivänä töistä :) Näille on yhdentekevää mikä on Vappu, mutta töistä vapaa kelpaa aina :) Näillä on täällä myös sellaista että sairaala tarjoaa tietokonekursseja ja niitä saa käydä työajalla. Tää mun ohjaava Lucie on menossa ens viikolla semmoseen. Sitä ketä sen työt tekee sillä aikaa en tiiä...Kai joku tulee tuuraamaan :) kuten aina.
Näin myös pienen vilauksen ohjaajan kirjottamasta sähköpostista mun opettajalle. Loppukaneetti kuului: "Toivottavsti Anni on yhtä hyvä fysioterapeutti Suomessa kuin täällä, häntä odottaa hieno tulevaisuus."
Niin että siinäs sitä on mustaa valkosella :)
Noh ei nuolasta nyt enenn kuin tipahtaa arvostelu on kuitenkin saamatta. Mutta on tietysti hienoa nähdä että omaa panosta arvostetaan ja uskotaan että tulevaisuus tuo mulle hyviä asioita tullessaan.

Tänään vielä suunnitelmissa on ihan vaan pakkailua ja muutenkin listan tekemistä. Mitä vielä tarvis muistaa :)

-A

Evoluution

Niinkun varmaaan huomaatte mun blogissa on tapahtunut evoluutio :) Alussa kirjoittelun pikkutarkkaa kuvausta kaikesta ympärillä olevasta ja viime aikoina kirjottelut on keskittyny vieraisiin ja ikävään.

Se kertoo hyvin siitä kaikesta mitä täällä ulkomailla kokee. Aivan tahtomattaan. Alussa uus ympäristö herättää kysymyksiä ja kiinnostusta kunnes tullaan siihen pisteeseen että kaikki kirjottamisen arvonen on kirjotettu eikä pysty enää havainnoimaan mitään uutta ja erikoista ympäristöstään. Siirrytään sillon oman itsensä tutkiskeluun ja tuhlataa aivan liina paljon aikaa miettimiseen, listojen tekemisiin tai muuten vaan yleiseen tyhjän toimittamiseen. On outoa huomata että tää kaupunki ei ookkaan niin erilainen tai kamala tai iso niinkun sillon alussa ajatteli.

Mun harjottelu alkaa käntyy loppuun ja edessä onkin vinopino papereita jotka tarvii täyttää. Laukkuja jotka tarvii pakata ja palautuksia jotka täytyy suunnitella. On ihmeellistä miten se aika onkaan kulunut nopeasti. Ne rohkaisu puheet joita sain ennen lähtöä että 3 kk menee nopeasti nyt jollainlailla käyvät järkeen. Mutta odottavan aika taitaa olla aina pitkä. En voi sanoa että tämä olisi ollut mut elämän parasta aikaa. Ja uskallan myöntää sen. Sain kummallisia katseita kanssa kaljottelijoilta kun sanoin että en mielstäni ei ole mitenkään siistiä olla opiskelija. Kommentit olivat laatua: miksi? ja toinen vahva oli että se johtuu sun elämäntilanteesta. Voin kertoa kaikille että kyllä haluan valmistua pian ja päästä töihin. Ei mulla mikään kiire ole, mutta haluan silti ja äkkiä. Niille jotka nyt sanoo että "ehdit tehdä 45 vuotta töitä kyllä sulla aikaa on". Vastaan että en ole aikomuksissakaan tehdä samaa työtä eläkkeelle pääsyyn saakka. Mulla on muitakin suunnitelmia. Mutta täytyy varmaan hoitaa tämä ensimmäinen nyt alta pois.

Pääsin tänään seuraamaan muutamaan leikkausta ja ne jotka taas ovat viettäneet aikaa kanssani telkkarin ääressä kun sieltä tulee joku sairaala sarja tietävät että en ole kovin hyvä veren kanssa. Odotettiin ekaan lannerangan leikkaukseen kirurgia 45 min. Seisoen se kamla maski päässä. Kun se otti sen veitsen esiin meikäläinen karkas ovesta:) Hoitaja tuli perässä ja kysy olenko ok. Noh vastasin että joo joo tuun kohta takasin. Ja niin 5 min myöhemmin menin. en nähny mitään ja silti mua ällötti. Päätelmä selkäleikkaukset eivat ole mua varten.
Noh matka jatkui sitten aivokasvaimen poistoon jota sain seurata näytöltä. Kaiken veren näkemin ei saanu mua ollenkaan voimaan pahoin. Siinä se mies rönkki jonkun nenästä rustoa ja luuta että pääsis kasvaimeen käsiks. Vähän poraili ja sellasta. Se oli oikeestaan tosi mielenkiintosta! Sitten ne alko napsimaan sitä kasvainta posi jonka hoitaja sitten keräs pieneen purkkiin. Niin jännittävää. Kerran tipuin tuolilta :) En pyörtyny, mutta kun nousin ylös korjaamaan painavaa röntgen takkia niin palli jossa oli pyörät lähti alta pois ja mä oli lattialla takapuolillani. Ja voin kertoo että se oli noloa. Ihme ettei puhkassu kirurgi mitään kun niin kauhee meteli siit kuulu. Niin ja voin kertoo että se takki on painava että lattialta on vaikee päästä ylös. Hoitaja na oli nuori nainen joka vaan hymyili ja sano että kannattaa ottaa toi toinen tuoli. Sitten lääkäri kysy että sattuko. Mut ei ainut mikä sai kolauksen oli mun ego:) ahahaha

Ihan jees päivä. Aurinko on paistanu lämpimästi ja tais olla vika kerta loppuviikkoon... :(

-A

Turhautus ja ärsytys

Saatiin sillon siltä kaupunki-oppaalta vapaaliput venreissulle. Käytiin eilen ja ne oli jo sulkenu sitten mentiin tänään aikasemmin ja ne sulki aikasemmin koska oli iso ryhmä tulossa. Mä sanoin että mennään sitten toiseen paikkaan. Niin me tehtiin ja 40 minuuttia kulu katselle kilpikonnia, vanhoja taloja ja muita historiallisia juttuja.

Työpäivä meni tänään ihan mukavasti iltapäivällä oli paljon hommaa ja sain taas kaikki pee-potilaat(jos näin saa sanoa) kuten yleensä. Eli potilaat mitä muut ei halua tehdä tulee mulle ja voin kertoa että ei oo herkkupotilaita ne.
Aamulla sovittiin mös että pääsen katsomaan muutaman selkäleikkauksen. Piti vähän googlettaa etten sitten ihan tyhmänä mene saliin seisoskelemaan. Ohjeina annetiin syödä aamulla hyvin ja valmistautua siihen että näkee verta.

Tänään ei oo jotenkaan ollu hyvä päivä. Siitä huolimatta että aurinko on paistanut ja linnut laulaneet, kuten vieläkin en jotenkaan oikeen jaksa. Kaikki asiat stressaa ja harmittaa. Mua ottaa päähän ja yritän pitää suuni kiinni ettei tulis muille paha mieli. Joskus tekis vaan mieli potkia ihmisiä ja huutaa päin naamaa että onko ne ihan tyhmiä! Mua harmittaa kaikenlaiset asiat. Jopa noi sirkuttavat linnut ulkona! Olis hiljaa hemmetti!
Mua harmittaa ihmiset ja niiden saamattomuus, teot ja elkeet!

Mä menen nyt sänkyyn murjottamaan ottamaan torkut ja toivon herääväni paremmalla tuulella... Hemmetti!

Ai niin onhan tässä päivässä yksi positiivinen asia. Vastasyntynyt Panda tyttö! Onnea Riikka ja Hannes!

-A

Monday monday

Töistä onpäästy, kanaalisristeilyä ei päästy tekemään koska veneyhtiöt oli kii. :D
Tarkoitus oli siis käydä käyttämässä ilmaisliput jotka saatiin risteilylle Gentin sydämeen. Paikalle päästyämme se osoittautuikin mahdottomuudeksi koska kaikki veneyhtiöt oli kiinni. Päätettiin sitten ottaa kaljaa irkkupubissa rannassa. Ulkona oli tänään pilvistä ja kylmää joten terassilla istuminen ei ollü kauheen mukavaa. Ilta on kuitenkin kaunis näin ikkunasta katsottunu. Linnutkin laulaa ja taivas on hennon vaaleanpunainen.

Äitin ja Eiran lähtö on aiheuttanut melko ison tyhjiön mun tämän hetkiseen elämään. Oli niin mukavaa saada vieraita samalla tavalla kun oli kiva nähdä Ellaa ja Hellua. Ensi viikonloppuna onkin sitten Eevan vuoro.

Edessä on kuitenkin työviikko ja todennäköisesti se leikkaus jota pääsen seuraamaan. Tänään mua odotti aamulla yllätys koska puolet ihmisistä ei tienny että mä oli iltapäivän pois ja he ihmettelivätkin miten olin vaan jättänyt tulematta. Todellisuudessahan oli sopinut asiaata 2 fyssarin kanssa joista toinen oli lomalla sen päivän ja toinen ilmeisesti unohtanut että vapaailtapäivä oli nyt. Vaikkakin puhe kyseisestä iltapäivästä käytiin useaan otteeseen. Töissä kuitenkin pyörii samat potilaat jos eivät ole jo menneet kotiin. Toiset voivat pahoin ja toiset ovat väsyneitä. Joskus tulee hirveen turhautunut olo kun kaikilla on jotain muuta. Ei pääse lainkaan tekemään työtään.

Näin tänään myös Svenin, paikallisen opiskelijan ihan ohi menne vaan. Sen verran että ehti hymyn vaihtaa sitten se jo hävisi jonnekkin kulman taakse. Sellainen nuori ja kiharatukkainen se oli. Ei lainkaan mun mielestä tyypillisen belgialaisen näkönen.

Mulla on todella kova koti-ikävä. Eilinen ilta vierähti seiskan, turkkarin, vakkiksen ja ukin sanomien parissa ja yön nukuinkin tosi huonosti. Onneksi äidiltä tuli kuitenkin viesti että Turussa ollaan ja kaikki ok. kyllä se unikin sitten lopulta tuli. Aamu oli kaunis ja aurinkoinen mutta sitten ilma muuttui kurjkasi ja pilviseksi kuten jo yllä mainitsinkin.

Huomiseksi on luvattu auringon paistetta ja me yritetäänkin päästä nyt sille kanaaliristeilylle. Jos vaan mahdollista :)

-A

Haikea Sunnuntai-ilta

Viikonloppu alkaa lähenemään loppuaan ja toivottavsti Äiti ja Eira pääsevät turvallisesti kotiin.
Kiitos tuhannesti seurasta, tuliaisista ja matkatavaroiden kantoavusta kotiin päin.
Meillä oli mukava viikonloppu, syöden matkaillen ja nauttien auringosta. Käytiin rannikolla Knokkessa ja sitten kierreltiin maailman suurin kukka ja kasvinäyttely Floralien sekä vielä Gentin kaupunki läpikotaisin.
Kotoa tuli myös vastusteluista huolimatta tuliaisia esimerkisi kertakäyttögrilli, ylppärilakki ja tippaleipiä sekä tietty karkkeja. Äiti vielä viritteli lipuntarkastajan kanssa keskustelua ennen junaan nousua.

Meillä meni hienosti ja olen kyllä tyytyväinen ja onnellinen että pääsivät käymään. Pääsivät maistamaan suklaata, kaljaa ja vielä belgialaista ruokaa. Kokemusrikas viikonloppu ja onneksi aurinko oli suopealla tuulella lauantaina, paloimme kaikki, enemmän tai vähemmän. Sinne ne saatoin juna-asemalle isoine kasseineen. Suurin osa tavaroista taisi olla mun:) Laskun voi lisäkiloista laittaa sitten Mikonkadulle :) Toihan äiti mulle myös turkkarin, vakkiksen ja seiskan :) Jes lukemista illalle :)

Huomenna on kuitenkin paluu arkeen ja työpäivä. Tarvsi varmaan alkaa siivoilee ja järjestelee kämppää lähtökuntoon ettei tule sitten mitään yllätyksiä tavaroiden kanssa. Nimittäin tänne on silti jäänyt vielä aikamoinen kasa. Tällä viikolla mun on myös määrä päästä seuraamaan jotain leikkausta ja koska kirurgi oli jo viime viikolla kyselly mun perään toivon että tulossa on hieno kokemus ja ihan yksilöllistä selontekoa mitä siellä sitten oikeen ronkitaan. Nyt siis kuitenkin eväiden tekoon ja pyykin pesuun!

Kiitos vielä Äidille ja Eiralle, mulla oli mielettömän kivaa teidän kanssa!

-A

Perjantai ja Äiti ja Eira ilmassa

Olen saanut tiedon että kaksikko on nyt ilmassa, toivottavsti pääsevät tänne saakka.

Odotan innolla et mun vieraat nyt sitten tulis. Joten tulkaa tulkaa jo!!!!

Mukava viikonloppu tiedossa!

-A

Tuhkakeskiviikko

Äiti ja kumppanit tässä teille vaihtoehtoinen kyyti!

Keskiviikko alko ihan mukavasti ja työt meni melko nopeaa.
Huomenna on taas vähän kurjempi päivä koska suurin osa fyssareista on kongressissa ja ollaan vähän vajaalla miehityksellä. Perjantai onkin vajaa päivä koska odotan vieraita kotoa, jos tuhka sen sallii. Mukavaa nähdä taas tuttuja naamoja.
Odotan oikeen kovasti että pääsen vähän esitteleman kaupunkia jossa olen asunu nyt 3 kk.

Kävin kaupungilla ja siellä soi musiikki ja ihmiset hengaili. Vaan istuskeli siinä kadulla ja kuunteli musaa, tuli ihan kesä olo. Myös töistä kämpälle pyöräillessäni näin jotain ihmeellist tossa Pleinillä. Ihmisiä juoksi ympäriinsä ja soi musaa ja sellasta. Jälkeen päin selvisi että se oli 12-tunnin juoksu- tapahtuma.

Otin myös torkut ja kun heräsin olin jo 15 minuttia myöhässä baletista, se on nyt päälimmäisenä mielessä...Ottaa vähän päähän.

Niille jotka ei oo mulle vielä hommannu synttärilahjaa niin haluaisin Herra Hakkarainen syntymäpäiväkirjan. Eli pieni kirja johon voi merkitä ihmisten syntymäpäiviä kuukauden eri päiville.

Muuten elo on täällä tasaantunut ja siskot on päässy Suomeen toivottavsti myös Helena Turkuun kämpille. Juttelin tänään jo Mamin ja Pappan kanssa pikimiten ja sielläkin tuntui olevan asiat ihan kunnossa. Mä täällä vaan kuumeisesti odottelen/etsin tietoa Suomen ilmatilasta.

Ainiin myös yksi vuoden kohokohdista on myös saanut päivämäärän Riihirokki tulee taas! Niin hienoa, odotan vaan että UTU nähdään samoissa esiintymisasuissa kuin ennen. Viimeksi olin niin pieni kun Riihessärokkailtiin että en moisten päällä tajunnut mitään! ;) hahaha

-A

Tunnelmointia tiistai-iltana!

Päivä on taipunut iltaan ja niin on myös pikkusiskot lähteneet turvallisesti kohti Riikaa. Toivoen josko sieltä sitten pääsisi jo kotiin. Täällä on hiljaista ja siistiä. Se tunne on snaoin kuvaamaton kun näät että joku lähtee ovesta ulos ja tarkoitus on että seuraavan kerran kun nähdään ollaan taas kaikki Suomessa. Kotona.

Tyttöjen lähtö oli erityisen vaikea koska kaikki oli niin epävarmaa. Isosiskon huoli on aina suuri. Tiedän kyllä että tytöt pärjää missä ikinä ovatkin ja tiedän että he varmasti pärjäävät. Oli kyllä mukava saada vieraita ja meillä oli tyttöjen kanssa hurjan hauskaa, hauskempaa kuin pitkään aikaan.

Päivä töissä oli vähän ykstoikkonen ja muutenkin vähän tylsä. Alkaa olla kuviot niin samanlaiset päivästä toisett ja potilaatkin on aina samat että alkaa ottaa koteloon. Sillon kun se yks ihminen ei ole töissä siellä on tylsää koska kukaan ei oikeesti ohjaa mua tai juttele kähvipöydässä. Sairaalaan on tullu pääsiäisloman jäljiltä iso kasa opiskelijoita jotka palloilee siellä ihan hukassa. Mulle se on melko yhdentekevää koska ne mielummin hengaa keskenään ja puhuu hollantia.

Tänään siis olen siivonnut, pyykännyt ja palauttanut pulloja. Muutamat kouluasiatkin on tullu hoidettua ja muitakin pikkuseikkoja. Oon yrittäny tehdä hommia varastoon että kun tulen kotiin voin sitten ottaa vähän lunkimmin.
Koulua kun ei ole enää mitenkään liikaa jäljellä ja kova hinku olisi päästä töihin. Jos joku siis tietää avointa fyssarin paikkaa saa laittaa hyvää sanaa musta eteenpäin. Oon valmis osa-aikaseks nyt ja kun paperit on kädessä jouluna (koputtakaan puuta!) niiin sitten vaan kunnolla hommiin.

Musta on ihana alkaa pakkaamaan tavaroita kotiinlähtöä varten. Joo olen nauttinut olostani täällä ja on ollut hieno kokomus, mutta koti on koti. Ja olenkin päättänyt et pysyn siellä hetken aikaa. Lukuunottamatta Jenni ja Mikko meiän seikkailua ;)
Oon alkanut tehdä listaa kaikesta pakattavasta ja mitä uskallan muiden matkaan laittaa. On tärkeetä että kaikki tavarat löytää takasin mun luokse kuitenkin. Toivoisin myös ilmojen Herraa Tuulosta nyt sitten puhaltamaan kaiken sen tuhkna pois Suomen ja Belgina välisestä ilmatilasta jotta saisin Äidin, Katin ja Eiran kyläilemään ja myös tytöt kotiin Riikasta. Niitten reissu on ollu jo tarpeeks pitkä.

Rakastan teitä ja olette mulle tosi tärkeitä!
-A

Maanataina mamma meni!tai siis ei menny kuitenkaan kun ilmatila on kiinni

Terveiset Oostendestä.

Huh huh on tapahtunut vaikka mitä.
Tytöt on käyny Antverpenissä, Gentissä, Oostendessä. Ella ja Hellu on ollut siis täällä nyt yhden extrapäivän joka on ollu lämmin ja aurinkoinen. Tytöt on siis sen nakösiä myös, eli punaisia ;)

Viimeset 2 päivää on ollu lentojen aikataulujen kyttäilyä ja lentoyhtiön puhelinjonossa odottelua. On katsastettu paikallinen homobaari ja sitten Charlattaan joka on ilmeisesti joku suosittu. Ei tykätty siitä kyllä ollenkaan.

On ollu ihan mukavaa että on ollu seuraa vähän pidempään kun vaan pari tuntia. Ollaan nähty ja koettu jokanen varmaan jotain uutta. Ja varmaan arvaatte että myöskään pieniltä konflikteilta ei olla vältytty.

Töissä kaikki menee suht samaan tahtiin kun aina ei mitään erikoisia. Iltapäivät on vähän tylsiä joskus kun potilaita ei oo paljon ja ne joiden luokse pitäs mennä ovat tutkimuksissa tai nukkuvat saatikka istten että ois vieraita.

Tänään tuli ilmotus että belgian ilmatila on toistaseks suljettu. Eli voi hyvin olla että huomenna jo lennetään. Nyt sitten ei auta muu kun kattella taas vaan ilmotuksia. Me ajateltiin kuitenkin mennä käymään vielä suklaabaarissa haukkaamassa jotain hyvää ☺

-A

Perjantai!!!

Noniin siskot palas Brysselistä:)

Pienen kaupunki kiertelyn jälkeen käytiin kaupassa ja sitten frieteneillä Julienessä koska ne on muka parhaita. Lookworstit sitten löysi tiensä mun takin rinnukseen. Hemmetti.

Nyt valmistaudutaan iltaan ja aiotaan suunnata drinkkien kautta Apachoon vähän jorailee ja viettää iltaa!

Haluan myös kiittää nyt tätäkin kautta kaikkia ihmisiä jotka ovat muistaneet mua tärkeänä päivän. Kiitos!!

-A, Ella ja Hellu

Torstai on nyt sitten melkeen hoidettu

Kiitos vaan kaikille onnittelijoille!
Oon taas vuoden vanhempi. Naururyppyjä on tullut roimasti lisää ainakin omasta mielestä.

Ella ja Hellu siis tuli eilen ja kunniakkaasti siskokset selvyityivät kentältä Gentin asemalle. Myös Tämän päivän Anterverpenin reissu oli mennyt mukavasti. Kämpälle saavuttiin muutaman ostoskassin kanssa.

Eilen illalla mentiin syömään pizzaa ja sen jälkeen paikalliseen vaihtaripubiin joka alko vasta 1 jälkeen täyttyä. Mukana oli myös Sauli ja hänen erkkunsa Sarianna ja Anna. Istuttiin sitten siinä iltaa ja muutaman kerran Ahtiaisen hurjat vallotti myös olemattoman tanssilattian ja sit mentiin kämpille nukkumaan. Kaikki aika väsyneinä. Tytöt jäiki aamulla vielä nukkumaan kun lähin töihin. Ne oli kuitenkin päässy sitten Antverpenin junaan ja tosiaan jätti sen kartan minkä niille hommasin niin kämpille..hahaha voi nopot.

Käytiin sitten kaupassa ja ostamassa suklaata että saavat kuunnon belgialaista maistaa. Ne odottaa sitten iltaa. Nyt ollaan lähdössä syömään De Kastartiin kuuluisaa pastaa. Kunhan tytöt saa ittensä valmiiks. Sen jälkeen mennään istumaan ja maistelemaan näitä Gentin hyvyyksiä eli kaljaa yhteen baariin.

Kaikki siis kunnossa äiti ja isi, ei huolta!

-A niin ja Ella ja Hellu

Keskiviikko keskellä viikkoa

Jes tänään se on se päivä. odottelen kuumeisesti teksti viestitä siskoilta jotka ovat alottaneet matkansa tänne mun luokse.
Ihanaa saada tuttuja ja rakkaita ihmisiä kotoa. On ollu niin kaikkia ikävä.
EIkä enää aikaakaan ku äiti ja muutkin tulee. Kyllä se aika vaan menee nopeaan. Huomatkaa sarkasmi ja jälkiviisaus. Jos et huomannut palaa muutaman kymmen blogipavitystä alkuun päin ja lue sitten uudestaan.

Töissä oli ihan persu ei mitään erikoista. Huomenna on ihmisiä iso joukko lomalla ja iltapäivällä tapaankin aivan uuden fyssarin joka mua sitten ohjastaa.

Tänään iltapäivällä mulle annettiin kasa potilaita, jotka olivat kaikki aika vaikeita ja sitten ohjaavat teki parin töitä. Tilanne sinällään musta vähän hassu. Kai ne sitten luottaa niin paljon että tekee mielummin kahden töitä ja sitten antaa mun hommailla yksinäni.
Tänään hoidin ekaa kertaa ihmistä jolla on HIV. Henkilö ei paljon ouhunut. Makasi sängyllä lepositeissä, suu auki ja silmät puolitangossa. Ei puhunut eikä kylä pahemmin liikkunutkaan. Meinasin mä tänään jäädä auton allekkin. Hemmetti kun täytyy ajaa niin lähellä ja peräkärryn kanssa. Voin sanoa että hiukkasen kiroilin kun poljin kämpile päin :S

Ilma on ollut ihanan aurinkoinen ja luonastunti meni taas ulkona istuskellen. Mun pisamat on jo aika näkyvät. Kävin vielä kaupassa hakemassa meille vähän olutta että voidaan kilistellä sitten kun tytöt nyt joskus tulee.

Kuulemisiin

-A

Odotuksien tiistai

Enää yksi päivä ja hurrikaanit saapuvat Belgian ilmatilaan.
Kämppä siivottu. Lattia pesty.Kaupassa käyty. Kartat hommattu. Enää siis puuttuu vieraat.

Tää päivä on ollu kaunis, mutta vähän tuulinen. Aamu alko neurolla jossa meni ihan hyvin sitten varttia yli 11 saakka. Silloin mentiin ihan normaaliin tapaan kävelyttämään erästä äidin ikäistä naista jolla on ollu aivoverenvuoto. Hommat meni niin kauan hyvin kun mut esiteltiin suomalaiseksi opiskelijaksi. Noh niin. Sillon alko tädin suu käymään. Kauheesti se pauhas ja tiesin tasan tarkkaan että se puhu musta. Mulla kävi sääliks sitä ohjaavaa ja meinasinkin sanoa että voi mennä toisen potilaan luo jos se helpottaa asiaa. Siinä sitten seisoin hiljaa 10 minuuttia kun vieressä käytiin ankaraa keskustelua.

Hetken päästä ohjaava sanoi mulle että kyseinen täti on hermostunut koska viime kerralla kun oltiin kävelyllä me ei annettu hänen istua. Puhe oli myös että kun hän ei ymmärrä englantia ja me puhutaan sitä koko ajan. Eli siis oli mun vika että hän ei saanu eilen istua. Samassa täti ärähti että ei ymmärrä englantia että älkää puhuko sitä. Hän oli kuulemma soittanut jo pojalleen ja lääkärille sanonut että kun vaan puhutaan vieraita kieliä. Ohjaava yritti sitten selottää että kun Anni ei puhu hollantia ja että yritti se littää tilannetta. Voitte siis kuvitella miltä musta tuntu lähteä kävelyttää sitä naista. Tiedän että vika ei ole mun, koska mä en voi kommunikoida muulla kun englannilla koska mun hollanti on niin alkeellinen. Meitä oli kuitenkin kaksi kävelyttämässä joten jos tämä nainen todella halusi istua, sen kun olisi sanonut kovampaa jos me sitten polotettiin koko ajan. Myön ohjaava fyssari Stijn oli tilanteesta aika ihmeissään ja soittikin kolleigalleen joka vahvisti että ei ole tädin ihan kaikki nappulat korissa. Mikä tietenkin on normaalia kun aivoissa on jotain häikkää. Se ei oikeen siltikään parantanu mun oloa. Tosissaan puhuen en haluaisi mennä sen potilaan luokse enää koska se ärsyttää mua että hän haluaa kieltää ainoan keinon millä voin kommunikoida, hänen läsnäollessaan. Oikea diktaattori!

Iltapäivä meni kirralla ihan hyvin. Potilaista muutama oli aika huonovointisia ja muutama lähdössä kotiin joten, mun potilas listä lyheni puolella. Haahuilin sitten vähän ympäriinsä ja sutoin Lucia kun paikalle satuin. Nähtiin iltapäivä kahvilla myös kirurgi, joka silmää nikaten lupas katsoa mulle ens viikoks jonkun kivan ja mielenkiintosen leikkauksen. Se on sellainen nuori mies, ihan mukava kaveri. Suurin osa porukkaa on täällä aika rentoja. Kirurgit puhuu hyvää englantia ja on muutenkin tosi mukavia. Jopa osastonhoitaja ja muutama fyssari muista kerroksista tuli tehvehtimään ja kyselemään mistä tulen. Ihmisiä puhutellaan sukunimelä joten mun ohjaavat aina puhuu kirurgeistä sukunimellä. se on hassua ottaen huomioon et mun ohjaava fysioterapeutti on 30 vuotta vanhempi ku se kirurgi.
Hieroin mä sitten extempore yhten takareiden ja pohkeenkin tänään. Kun ei ollu oikeen muuta tekemistä.

Töistä tullessa otin pienet torkut ja kävin sitten lenkillä. Nyt oon vaan illan ollu koneella ja sen sellasta. Odottavan aika on pitkä, niinhän ne sanoo.

Huomiseen
-A

Tuulinen maanantai

Saldo

Tänään on ollu kurja ilma. Tai siis aurinko paistaa mutta tuuli on kova. Menin aamulla töihin ja hommat hoidettiin samaan malliin kun ennenkin paitsi että tänään aloitin neurolta ja lopetin sinne kirurgiselle.

Pääsin vähän aikaisemmin töistä ja suuntasin heit kauppaan koska Ellan ja Hellun tulo saattaa aiheuttaa jotakin hävikkiä mun jääkaapin sisältöön. Menin tramilla Aldiin(paikallinen Lidl ;) ja ostin sitten kaikkea perustavaraa kuten jugurttia aamuiksi ja sillee. takas tullessani juna-asemalla tramin ulkopuolella pyöri 3 harmaisiin pukeutunutta tyyppiä. Ne katteli ympärilleen ja päivysti ovella. Ne tuli sisälle ja trami lähti liikkeelle. Siitä se sitten alko ekan kerran näiden 11 viikon aikana jona oon täällä ollu oli siis lipuntarkastajat liikkeelle. Tää on aika ihme koska mulle on sanottu monesti että ei täällä kukaan niitä valvo ja kävinhän eka 3 viikkoa joka päivä tramilla asemalla eika sattunu tarkastusta ikinä. Jollekkin onnettomalle ne sitten kirjotti sakon :S
Raahasin sitten on jättimäiset kauppakassit ylös tota mäkeä ja oli ihan poikki.

Kämpillä mua odottikin iloinen yllätys eli postikortti äidiltä. Nyt se on sitten todistettu että postikortti matkaa Suomesta änne Belgiaan viikon. Eli oikeen kunnon ykkösluokka! Kiitos äiti kun jaksat lähettää rohkasevia sanoja tänne työllesi!

Eilen illalla sain vielä itsestäni irti tsempata yhteen koulutehtävään joka on ollu tarkoitus tehdä jo monta viikkoa. Nyt voin siis hyvillä mielin alkaa vieraiden odottelun heti kun lattia on pesty hyvän hajuisella pesuaineella. :) Tarvii mun varmaan vielä pyykätä ja muitakin pikkuhommia tehdä ennenkuin sisut laskeutuu tänne Euroopas sydämeen.

Innolla siis odotellen ja askareita tehden.
-A

Ilmoitus kaikille!

Belgia on nyt virallisesti julistettu surkean postin maaksi. Täällä kirjeet häviävät ja paketit eivät aina tule perille. Joten laittakaan lähettäjäntiedot mukaan, mutta mielellään älkää laittako tänne mitään vähäänkään arvokasta.
Tämä koskee vain niitä jotka nyt haluavat jotain tänne laittaa, vaikka mitään en tarvitse! :D

-A

Sunnuntai

Matkailua puukengässä:)

Aamu on alkanut reippailulla uuvuttavan Amsterdamin matkan jälkeen.

Eilen lähdettiins iis aamulla 7 junalla kohti Amtwerpeniä että päästäis AMsterdamiin. Ja kuten jo aikasemmin sanoin meidän matka kesti 4 h. Muutaman juna ja sitten vielä bussi.

LAskin metkalla että näin15 tuulimyllyä. Ne oli vanhanaikasia koska nää uudet tuulihommelit ei musta oo mitään myllyjä :S
Nähtiin myös kauniita krookus ja tulppaanipeltoja ihan niinkuin kaikissa korteissa.

Saavuttiin sitten Amsterdamiin ja alettiin metsästää karttoja jostain turisti-infosta. Meiän silmiin osu sellanen sininen kone jossa luki näytöllä jotain nähtävyyksista jne. Paineltiin muutamaa nappia ja Voila! Suomalaiset sai kartan :) tai siis 3 joista 2 varastettiin tai hukattiin matkalla ja vain allekirjoittaneen kartta säilyi suunnistuskelpoisena:) Aloitettiin sitten muutamalla tursitikaupalla ja Anne Frankin talolla. Päästiin sinne museolle ja voi hemmetti 150metriä jonoa! Meillä ois menny koko päivä ja kun muutenkin oltiin tiukalla aikataululla päätettiin jättää katsomatta. Se oli kyllä harma, yks mun mielenkiinnonkohteista. Niin lähelä mutta kuitenkin niin kaukana. Noh jatkettiin matkaa sinne I amsterdam kyltille koska kyllähän siitä piti kuva saada. Siellä oli sitten muutaman muukin ihminen. Kyltti sijaitsee Alankomaiden suurimman museon vieressä (Rijksmuseum). Myös tähän kyseiseen museoon oli jono muutaman sata metriä. Keli oli ihana ja me asitten alettiin vaeltaa pitkin kaupunkia. Tehtiin ostoksia ja syötiin ihanaa valko- ja maitosuklaa- donitsia :) NAM! Nähtiin Annan kanssa kondoomikauppaa ja muuta sellasta joka oli hyvin ei-suomalaista joten oltiin jopa hetkisen vähän hämmentyneitä.

Viimeisenä meidän agendalla oli tietysti se punasiten lyhtyjen katu ja ne tytöt ikkunoissa. Me oltiin luettu että siellä ei sais ottaa kuvia että joku voi vaikka varastaa kamera. Se mitä me tehtiin näette myöhemmin. Kierreltiin sitten ja siinä oli kaiken näköstä, -kokosta ja väristäkin tyttöä ja naista. Monet tosi kauniita ja nuorenkin näkösiä. Se oli vähän outo tilanne ja vähän hävettikin katso niitä. Päänsä kun käänsi saatto silmien korkeudella olla tissit...hahhaha
Niilla oli kuitenkin alusvaatteet päällä ja kuultiin ohimennen että tarjottiin 30 ja 50 eurolla jotain. Se mitä se sisälsi ei jääty kyselee :)

Käveltiin koko päivä ja suunnattiinkin aikasemmin jo juna-asemalle kattomaan millä päästäs sitten Belgiaan päin. Hypättiin junaan joka vei meiät sitten oikeaan suuntaan. Mennessä Sauli nukku ja tullessa oli tunnelma enemmän tai vähemmän levoton ja väsynyt. Mutta kyllä me aika paljon naurettiin. Taas tehtiin se sama vaihtorumba mutta Antwerepenissä yht'äkkiä meiän juna hävis(TAAS).Oikeestaan siihen tuli teksti että menee Berchemin kautta mutta kun ei tajuttu ja se laituri hävis otettiin Juna Brysseliin et päästäis sieltä Gentiin. Matkalla mun vieressä istu 3 espanjalaista ja oi kun olin ilonen kun ymmärsin mitä ne puhu! Melkeen sanasta sanaan! Salakuuntelin sitten niitä sen matkan ja päätin että kun tuun kotiin alotan taas espanjan opiskelun. Kuka sano että Suomalaisissa lukioissa kielten opetus on huonoa :)

Pienen odottelun jälkeen saatiin Brysselista nopea juna joka meni Gentiin. Ja taas oltiin pääkallo paikalla. Kämpille iltapesut ja sitten olinkin jo ihan kuitti.

Tämän päivä alko lenkillä ja nyt suuntaan suihkuun. Ollaan Annan kanssa menossa puistoon taas istuskelemaan ja pitää pientä piknikkiä :) Lisää kuvia iltasella sitten!

-A

Aurinko Perjantai

Ah mikä ilma! Tänne on siis tullu kesä :D Lukuunottamatta muutamia sadepäiviä sillon tällöin.

Mut päästettiin harjottelusta 2 h aikasemmin kotiin ja käskettiin mennä kaljalle. Laitoin Annalle viestin että nähdäänkö puistossa ja muutamien asioiden toimitusten jälkeen oltiin valmiina. Sitten kaupan kautta puistoon istuskelemaan.
Oli niin lepposta jutella ja istuskella siinä ruoholla. Annan kanssa on mukava jutella kun se jaksaa kuunnella :) Kaikki aiheet häistä hautajaisiin on käyty, molemmin puolin.

Huomenna on siis suuntana Amsterdam ja juna lähteekin aamulla 7 aikoihin joten 3 reipasta matkailija ottaa vastaan haasteen. Siivosin tänään ja tiskasin astioita että on sitten mukava tulla kämpille huomenna illalla.

Sunnuntai päivä kuuluukin sitten kouluhommia tehden ja muuten vaan lepäillen. Ensi viikolla nimittäis hurrikaanit Ella ja Hellu saapuvat Gentiin! Jee jee!

Ikävä kotiin on vähän helpottanut ja uskonkin että lopuaika menee siivillä.

Terveisiä kuitenkin kaikille!

-A

Ihanan aurinkoinen mutta samalla masentava torstai

Noh on tääs työpäivä pulkassa.
Samaan tahtiin kun ennenkin mutta nyt oli vähän enemmän työntekijöitä eli siis vähemmän töitä. Alakertaan on tullut mies fysioterapeutti joka voisi hyvin olla yksi potilaista. Hän on apaattinen, ei ota mitään kontaktia, haahuilee käytävillä ja on aivan ulkona kahvikeskusteluista. Okei hän voisi olla opiskelija joka ei ymmärrä kieltä mutta tiedän että hän työskentelee osastolla.

Osastoilla on muutenkin hiljaista joten työnteko on vähän sitä sun tätä, ainakin saan yksityiskohtaista ohjausta. Tänään vietin tunnin toimintaterapeutin kanssa, jotka täällä tekevät paljon samanlaisia asioita kun Suomessa fyssarit tekevät. Oon törmänny täällä muutamaan potilaaseen jolla on MRSA. Täällä sitä pidetään vaan ihan normaalina flunssana. Näön vuoksihan huoneeseen mentäessä käytetään essuja, hanskoja ja suusuojaimia. Niin kun päästään rappukäytävään on ihan ok sanoa potilaalle että voit ottaa sen pois ku se on niin epämukava. Just joo. Mä ainakin vuoraan itteni niin hyvin kun vaan voin. Ei kiinnosta tehopuhdistus. Yks mun ohjaavista sano myös että hänellä on se varmaan mutta kun on niin tereve niin ei se haittaa. Kiva asenne.

Tänään myös puolen päivän jälkeen alko aurinko paistaa kauniisti. Pääsin vähän aikasemmin pois ja suuntasin tietysti puistoon Anna seurana herkuttelemaan. Oltiin sovittu tohon yhteen kahvilaan pieni tapaaminen että käydään läpi Amsterdamin reissua. Kaikki oli kunnnossa ja alettiin katella sitten vielä junia. Tarvitiin tietty juna joka pysähtyy Belgian puolella Essenin kaupungissa että voitas käyttää GoPasseja. Noh arvatkaa mitä! Meidän 2,5 h junareissu muuttuiki 4h juna- ja bussi-rumbaks koska joitain junia ei kulje ens viikonloppuna. Kiva! LÄhtö siis 7 aikaa aamulla ja perillä ollaan vähän ennen puoltapäivää. Se oli mukava yllätys. Ei vaan ymmärretä että se mies joka meille liput viime viikonloppuna myi ei voinu kertoa meille mitään tällasesta järjestelysta...

Kiitos siis sille viime kertaselle miehelle. Erityiskiitos kuitenkin sille nuorelle naiselle joka printtas meille nyt sitten aikataulut. On tää välillä vaikeeta. Perjantaina sit vaan aikasin nukkuu että jaksaa matkustaa. Toivottavasti nähdään ainakin kivoja maisemia matkalla :)

-A

Keskiviikko ja taas sataa

Tää päivä alko alka samalla tavalla ku eilinen. Ihanalla auringon paisteella ja luonaaseen saakka olikin lämmin.
Siinä syömisen lomassa ruskettelin jäätyneitä kanankoipiani, tai ainakin niiltä ne näyttää kaikessa loistavuudessaan. Hohtais varmaan pimeässäkin:Dhahaha

Tänään oli töissä aika rento päivä ja päivä menikin nopeesti. Päivärytmi menee aika paljon hoitajien mukaan ja lääkärien kierron sanelemana, joten me mennään jos ei oo vieraita tai muita.
Aamu alko siellä kirurgisella ja sitten iltapäivällä siirryin sinne neurolle. Potilaita on tosiaan tosi vähän kun on pääsiäisloma. Mulle myös luvattiin että pääsen katsomaan jotain leikkausta muutaman viikon päästä kun osastolle tulee myös paikallinen opiskelija

Iltapäivällä alkokin tummat pilvet kerääntyy ja ilmasta tuli nuhjuinen. Mua alko masentaa. Pääsin töistä siinä 5 maissa ja ulkona olikin lämmin mut pilvinen ilma. Sotkin kotiin ja Anna oliki laittanu viestiä lekottelevansa auringossa, mutta perään oli tullu toinen että aurinko olikin karannu. Ajateltiin sitten mennä lenkille, mutta muutamien mutkin kautta mä jäinkin kämpille, kävin kaupassa ja kävellyllä kaupungilla. Sitten alko sataa vettää. Ihan vähän siellä ripsottelee mutta kuitenkin. Ulkona on harmaata ja sumuista.

Tänään varmaan suunnitelmissa on varmaan kotiin keskustelua ja sen sellasta:)

-A

Ihana päivä

Aurinko on pasitanut koko päivän ja bongasin juuri että 18 astetta ja kello on puoli 7. Aika hyvin siis.

Aloitin tänään siis uudessa työharjoittelupaikassa. Olen kahdella eri osastolla ja työ on lähinnä ihmisten kävelyttämist, sänkyjumppaa ja mobilisointia. Katotaan mitä tuleman siis pitää vaihdellaan kuulemma ilta- ja aamupäiviä vuoroviikoin. Ohjaajina mulla on Luci, ehkä joku 60-vuotias nainen ja sitten muutama nuori poika ja sitten nuori nainen. Kaikki tuntuu tosi mukavilta ja Luci sanokin jo tänään että ei sun kannata tulla vielä 8 aikaa kun ei täällä ole mitään tekemistä. Hän myös kehui luulleensa suomalaisia hiljaisiksi kuin edellinen suomalaispoika joka oli ollu ujo, että olen kyllä ihan toista maata. Se oli kehu varmaankin ;)

Menenkin siis huomenna 8.30 sitten osastolle. Luci myös ilmoitti että lupaa ottaa selvää että saisin vaatteet sairaalalta että niitä olisi helpompi pestä, se kuullosti todella hyvältä.
Iltapäivä meni siis neurologisella osatolla jossa oli vain 6 potilasti. Seurasin sitten muutaman seisomaan nousun ja vähän hierontaa, jonka sitten itse viimeistelin. Meitä oli siis 3 fyssaria seisottamassa yhtä naista, eli aika armeija. Tänään oli kuulemma poikkeuksellisen hiljaista ja mut päästettiinkin jo menemään ennen 4. Ulkona oli niin ihana keli että laitoin Annalle viestiä että nyt mennään kyllä jonnekkin. Annasta ei kuitenkaan kuulunu mitään niin meniin sitten puistoon istuskelemaan. Anna oli salilla ja tulikin sitten myöhemmin paikalle. Muutaman tunnin mä ehdin ruskettaa mun jäisiä kanankoipia aurigossa kunnes tuli vähän viileempi. NIin se oli 20 astetta se viileempi. Mentiin sitten kaupan kautta kotiin koska Anna halus juustoa eikä mulla ollu eväsleipiä.

Tänään on kyllä ollu mahtava keli ja harjottelukin alko ihan kivasti. Nämä fyssarit kerto mulle paljon enemmän kaikkee ja olivat muutenkin mukavamman olosia tai sitten musta tuntuu vaan siltä :) Kai tähänkin on tottunut jo jollain lailla :)

-A

Vapaapäivä

Tämä päivä oli nyt sitten mun ulkomaan vaihdon ensimmäinen ja viimeinen vapaapäivä.
Se kulu Annan kanssa lenkkeillen, torkkuen ja muuten vaan hengaten. Unohtamatta ihanan arkista pyykkäys- ja tiskausoperaatiota.
Tää päivä on menny madllen eteenpäin kun ei oo ollu mitään tekemistä oikeen. Korjaan tekemistä on, mutta ne ei nyt ihan jaksa kiinnostaa. Mun täytyy kuitenkin tsempata koska seuraava viikko on tärkee kaikkien koulutöiden kannalta. Vain ja ainoastaan siks että mulle on tulossa seuraavina viikkoina niin paljon kyläläisiä että en aio todellakaan kirjotella niitten aikana mitään koulujuttuja. Myös blogirintamalla saattaa olla vähän hiljasita, mutta yritän kuitenkin vähän päivitellä kuulumisia.

Huomenna alkaa siis mun toinen harjoittelu joka on neurologinen ja neurokirurginen. En siis osaa yhtään sano millaisia potilaita tulee vastaan. Kyseessä on kuitenkin sairaalan akuuttiosasto joten potilaat voivat olla jopa aika huonokuntoisia tai tuoreeltaan leikattuja:S Vähän mua jännittää sinne meno, mutta uskon kuitenkin että kaikki menee ihan hienosti. Pakko mun on siitä selvitä!

Oon nyt varmistellu että mun kielikurssin pisteet saapuis kun mun koordinaattori täällä sanoo että mitään ilmotusta ei oo hänelle tullu. Mä olen lähettäny 4 sähköpostia tänään jopa melko vihasen. Mua ärsyttää että en saa edes minkäänlaista vastausta että onko sähköposti menny perille. Todellisuus on kuintenkin että mä olen 6 vko sitten sen kurssin tehny ja pisteiden olis pitäny 6 vko sitten olla mun koordinaattorilla. Jos sieltä ei nyt ala kuulua mitään soitan sinne ja ole todella vihainen. Koska mua harmittaa jo nyt ihan vietävästi. JOs ei muuta niin ainakin oppii kohteliaasti pitämään puolensa täällä ja varmaan myös ei-kohteeliaasti.

Tänään keli on ollu harmaan ja vähän se olonen et vois sataa. MItään ei kuitenkaan ole taivaalta tullu ja tässä iltaa myöten on alkanu aurinkokin paistaa vähitellen. Ulkona on ihan kivannäkönen ilma mutta melko viileetä siellä vielä on. Aamupäivällä oli kauheesti turisteja liikeellä kun oltiin Annan kanssa lenkillä. Jotkut kaupat oli aukikin, mutta suurin osa oli pääsiäislomalla.

Meillä ei kotona oo ollu koskaan mitään erikoista pääsiäisruokailu perinnettä. Ennemminkin pääsiäismunien piilotus sunnuntaina on ollu se kohokohta. Mietinkin aamulla viime vuotista etsintäpäartiota ja yhtä sen äsentä jota otti päähän suunnattomasti, koska hän oli ainoa joka ei munaa löytänyt. Täytyy hänen puolustukseen sanoa että muiden kokemus oli 3-30 vuotta joten ekakertalaiseksi meni ihan hyvin Konni :) Äiti ja isä kun vähän hintsusti keksi piiloja;) Viime vuosina on kylä terästäydytty ja keksitty uusia, todella mahdottomia piiloja.

Ihan hyvillä mielin siis lähden huomenna katsomaan että mitä se K12 mulle tarjoaa, jos vaikka löydän kadotetun rakkauden neurologiaa kohtaan.

-A

Löysä sunnuntai

Tänään on ollu jotenki löysä päivä.

Kävin aamulla kävelylenkillä kiertelemässä kaupunkia joka olikin jo melko täynnä jo paikkoja kiertäviä turisteja. Ilma oli vähän kehno satoi ja taas välillä oli ihan ok. Oli myös vähän vilpoista.
Oltiin sovittu tyttöjen kanssa että nähtäis 4 aikaa tossa suklaabaarissa tavoitteena oli saada suklaamunia ja lämmintä juotavaa.
Otin kaakaon valko- ja maitosuklaalla, se oli sitten hyvää:) Mukaan tuli myös pieni palanen brownieta joka sekin oli tosi hyvää. Ainut miinuspuoli on että kyseinen paikka on vähän arvokas joten siellä ei ihan joka päivä voi käydä. Istuttiin ja turistiin siinä sitten Maijan, Annan ja Hannan kanssa pari tuntia, jonka jälkeen ajattelin käydä tarkistamassa yhden kaupan, mutta orastava sade ja kylmä tuuli sai mut suuntaamaan kämpille.

Istahdin koneelle ja tuli sellanen olo että onpas tylsää...Laitoin Annalle viestiä ja päätettiinkin mennä elokuviin Precious oli elokuvan nimi.
Kävin kaupassa hakemassa leffa-eväitä ja sain ilokseni kaupan kassapojalla pari suklaamunaa:) Se oli iloinen yllätys.
Elokuva oli itsessään ihan hyvä. Surullinen tarina tytöstä jonka elämä ei nyt mene ihan suunnitelmien mukaan. Elokuva sali oli kyllä maailman pienin. Vain 5 riviä, hahaha kyllä oltiin vähän puulla päähän lyötyjä.
Huomenna ajattelin et vois mennä käymään Oostendessa, kun muuten vaan hengailen täällä kämpillä kun mikään ei ole auki, vielä jää nähtäväks tuleeko Anna mukaan.

Kiitos Annalle elokuvaseurasta!

-A

Lauantai-ilta

Pääsiäispupu Mechelenissä

Ajattelin kirjotella tänne nyt vielä vähän.

Tänään on puhuttu Konnille, kotiin, Ellalle ja lueskeltu muutamia sähköposteja muiden kuulumisista. Oonko vielä sanonu miten paljon arvostan sitä että otatte aikaa ja kirjottelette komentteja tai sähköposteja tänne mun iloksi? Mun täytyy kertoo että oon varmaan maailman huonoin vaihtari koska suurin osa mun ajasta kuluu kämpillä oleskeluun ja koulujuttujen tekee. Lieventävänä asianhaarana mainittakoon että teen pitkiä päiviä joten yltiömäinen biletys ei onnistu viikolla ja viikonloppusin olen usein aika väsynyt. Mutta eihän se oli kelpo tekosyy. Ella ja Helena tulle onneks laittaa vähän vauhtii että jos sitten loppuaika menis vauhdikkaammin.

Kuulin myös tänään että toinen tätini Eeva on tulossa tänne vielä ennenmun lähtöä. Eli vappupiknikille sitten suunnataan vielä suomalaisessa seurassa. Olen ilmeisesti laittanu koko sukuun vähän liikettä koska lähdetään Ruotsia ja Lappia pitemmälle katsomaan että miten se maailma pyörii täällä Brysselin ympäristössä. On siis todella mukavaa että otatte aikaa ja tulette vierailulle.

Istun tässä ikkunani edessä teekuppi kädessä ja tuijottelen ulos pimeyteen. Onhan niitä ehkä parempiakin tapoja viettää lauantai-iltoja mutta mä oikeestaan tykkään rentoutua näin. Huomenna sitten sosiaalisempi vaihde päälle ja tyttöjen kanssa kahville ja ehkä suklaamunille :)

Mulla on pieni huonekasvi. Täällä kasvaa maassa paljon murattia ja se kietoutuukin puiden ja tolppien ympärille aivan mielettömän hienosti. Otin harjoitteluni alussa muutamia oksia ja juurrutan niitä nyt lasissa...Kyllä siellä muutama uusi lehtikin jo on.Pitäsköhän vaihtaa vesi välillä?

Toi kellotorni soittaa taas sitä Gentin tunnaria, seisookohan joku käsi sydämellä siinä alhaalla(sitä kuulemma tapahtuu aika ajoin) Ja sataa ja nyt se taas lakkas. Ei tätä maata voi ku rakastaa ku ei se tiiä itekkään oisko kesä vai kevät.:)

-A

Lauantai

Aamu valkeni täällä Euroopan sydämessä synkkänä ja sateisena. Nousin ylös herätyskellon herättämänä ja aloin toimittaa joka aamuisia rutiineja. Hamppaitten harjausta, naaman pesua ja sen sellaista. !0 minuuttia myöhemmin katson ulos ikkunasta, eikä sadakkaan.

Tämän kerroin siksi että täällä keli saattaa vaihdella puolen minuutin jaksoissa. Sataa ei sada, aurinkoa, sadetta ja taas harmaata. Tällainen päivä on ollut tänään. Lähdin hetken päähän piston(tuli torstaina) innoittamana Mecheleniin. Minulla oli kartta ja sitten vaan junaan. Tarkoituksenani oli vain kierrellä kaupunkia ja vähän ehkä käydä katsastamassa kauppoja:) Paikalle päästyäni tajusin että kaupunki oli melko pieni, eikä ostoskatukaan ihmeellinen. Paikan puolustukseksi se luki kyllä jo kartassakin, mutta odotin silti enemmän. Kaupunki oli äkkiä käyty ja koska on pääsiäinen olivat kirkot koristeltu erilaisin kukka-asetelmin. Siis ne kirkot joihin edes pääsin sisälle. Eli 1. :) Mechelenissä satoi suurimman osan aikaa kun siellä oli mutta kun aloin suunnistaa kohti juna-asemaa alkoi aurinko paistaa. Kaupungissa oli sekaisin uusia ja vanhoja taloja eikä se oikeen erikoinen kaupunki mun mielestä ollukkaan.

Matkalla kuitenkin näin jotina erikoista. Todella modernin kirkon, aivan kuin se Nakkilan kirkko joka siihen tielle näkyy. Siis ihan hirvä. Se oli keskellä maa seutua muutaman muun rakennuksen seurana. Takaisin tulomatkalla meinasin nukahtaa mutta onneksi havahduin U.Z: Gentin isoihin sinisiin kyltteihin ja aloin valmistella itseäni junasta poistumiseen. Pääsin Genttiin ja täällä oli aivan mahtava ilma. Linnut laului ja oli aurinkoista. Olin kuintenkin niin poikki että otin pienet torkut jonka jälkeen suuntasin kaupungille. Alkaa ilmeisesti jo turistikausi täälläkin koska keskusta on aivan tiukassa porukkaa. En muistanukkaan miten vihaan sitä että ihmiset parveilee keskellä katua välittämättä siitä ovat tientukkeena vai eivät. Täällä liikkuu myös partiolaisia jotka myyvät pääsiäismunia, jotain uskonnonharjoittajia jotka haluais minuutin mun ajasta. Se on rasittavaa, enkä pidä siitä. Kummassakaan ei ole mitään vikaa, en vai ole kiinnostunut laisinkaan heidän minulle tarjoamastaan tavarasta.

Oon nähny täällä monta melkein kolaria. Se on aika hassu tilanne kun näkee miten toinen aina reagoi. Parasta on kun joku autoilija ajaa väärin niinku tänäänkin yks käänty suoraan mun kaistalle. Mulla ei ollu vauhtia paljon ja sekin huomas hyvin äkkiä että ei ollukkaan yks suuntanen. Vaarallisia tilanteita ei oo ollu ku yks ja se oli tällä viikolla yks aamua kun oltiin pysähdytty valoihin. Siinä oli mun edessä nuori tyttö ja sen edessä vielä sellanen vähän vanhempi nainen. Valot vaihtu ja koska täällä pyöräillään autotiellä on oltava vikkelä tai joku voi ajaa yli. Lahdettiin liikeelle , mutta sen naisen pyörästä irtosi ilmeisesti matkamittari tai jotain ja se vetikin jarrut kiinni. Se tyttö mun edessä väisti keskelle päin ja melkein ajo sen mummon käden päälle kun se lako siät siinä kurottelee. Mä tein sitten kanssa väistöliikeen kylläkin melko hitaan koska olin jo ehtiny jarruttaa ja meiän takaan tulee skootteri joka tönäs mua ja sitten kaatu melkeen ite. Ja kaikki vaan tän matkamittarin takia. Onneks se ei ollu isompi vehje joka sieltä tuli takaa, ois nimiääin voinu käydä huonosti.

Aah arvataka mitä? Ulkona sataa..Hahahaha

Oon myös tehny täällä ulkomailla ollessani Suomi-kartotusta. Täällä on kaupoissa: Iittalaa, Marimekkoa ja Lapponia koruja. Radiosta on kuulunu Sunrise Avenueta ja ihmiset tuntevat myös Nightwishin ja Lordin. Muumeista kukaan ei oo koskaan kuullukkaan, ilmeisesti näillä on joku Hollantilainen korvike.

Illan suunnitelmista ei ole vielä tietoa, mut huomenna ois Joku Falnderssin ympäriajo, joka on tosi kuuluisa mutta katotaan mennäänkö seuraa.

-A

Hyvää iltaa kaikki ihanat ihmiset!

Se päivä on täällä! Esimmäinen harjoittelu on pulkassa ja opintopisteet kerätty!
Tää päivä lähti aika samalla tavalla ku kaikki muutkin paitsi että 5 yli kahdeksan mun ohjaaja ilmoitti että heilläon palaveri ja jään yksin pitämään puljua pystyyn. Niin käsi- kuin jalkapuolta!?MITÄH!??Niin ne lähti molemmat ohjaajat ja kun se yks oli lomalla, mun vastuulla oli kaikki. Se oli 40 minuuttia ja sitten mun hermot petti, liikaa ihmisiä odottelemassa. Soitin apua ja ratsuväki tulikin nopeasti. Muuten päivä oli ihan tavallinen, samat ihmiset, samat jutut ja sitten ne hyvätit. Aina niin haikeita mutta tällä kertaa olin salaa onnellinen että kyyti päättyi tähän.Totta kai joitakin ihmisiä tulee ikävä, mutta päällimmäinen fiilis on helpotus ja tyytyväisyys hyvistä arvosteluista.

Sain siis todella hyvät arvostelut. Loppukaneettina oli että olen hyvä opiskelija jolla on edessä lupaava ura fysioterapeuttina. Kyllä se aina lämmittää mieltä että saa hyvää palautetta, niin ohjaajilta kuin potilailtakin.

Nyt on edessä pitkä viikonloppu ja sitten tiistaina alkaa uusi taival ja se on neurologinen. K12 on rakennus ja kerros 6. Siellä mua sitten odotellaan 0800.

Ja muihin aiheisiin. Saakelin Carrefour piti taas jotain lakkoa tänään! Poljin 20 minuuttia päästäkseni kauppaa ja se olikin kiinni! AAARGH!Koko matkan santoi vielä vettä. Ei siinä auttanut sitten muu kun suunnata seuraavaan suureen kauppaan joka on kyllä vähän kalliimpi mutta pakko on pakko. Siellä oli ihan hirmusesti ihmisii... Kaikkien muittenkin oli varmaan pakko päästä kauppaan :)

Keli oli aamulla tyyni ja ihan kaunis, mutta kun pääsin kämpille alko sataa vettä eikä oo loppunu vieläkään. Äiti ja isä lupas ottaa mun harjottelun loppumisen kunniaks lonkeroa, mä vastasin että pesen pyykkiä ja laitan ruokaa. KAi sitä itekki vois jotnekin tätä hienoa päivää juhlistaa.

-A

Kiirastorstai

Tää päivä on ehkä ollut samalla kamalin ja jotenkin hienoin täällä vietetyistä päivistä.
Aamu alkoi surullisella uutisella kun eräs tyttö oli jäänyt eilen auton alle ja koullut. Miten vaikeeta sitä onkaan pidätellä kyyneleitä ihan vieraan ihmisen puolesta?
Iltapäivän kruunasi potilas joka väkisin tunki mulle 20€ suklaarahaa, eikä suostunu lähtee ennen kun otan sen :) Sitten sain vielä suukot ja kiitokset eräältä työntekijältä joka ei tule huomenna. Olen kuulemma tehnyt todella hyvää työtä. Voin sanoa kun lähdin polkemaan kämpille päin oli kyllä hyvä olo.
Kävin ostamassa kiitoskarkit Aldista tietenkin;) ja sitten suuntasin kaupungille. Ilma on ihanan lämmin, lähdin ilman takkia liikkeelle ja pian huomasin että ei ollukkaan ihan niin lämmin. Aurinko kuitenkin paistaa ihanasti. Kiertelin pari tuntia ja sitten palasin takaisin. Menin hetkeks pötköttää ja nukahdin tietty vähäks aikaa. Piristi kyllä kummasti.

Huomenna on siis mun viimeinen päivä tässä harjottelupaikassa ja soitinkin jo iltapäivällä uuteen. Tiistaina 8 aikaa mua sitten odottaa kuudennessa kerroksessa joku:) Niin se mies puhelimessa ainakin väitti.
Huomenna saan myös kauan pelätyt arvostelupaperit ja vienkin ne heti Wienellä joka täällä hoitaa paperihommia. Toivottavasti palaute on hyvää. Näin eilen muuten ensimmäisen voikukan. Narsisseja on paljon jo kaupungin istutuksissa.

Tää viikko on kyllä ollu rankka viikko ja oon kyllä onnellinen että se on ohi pian. On muutamia asioita jotka täytyy tehä mut muuten on aika pitkälle rento vkoloppu tulossa. kerroinko muuten että sairaalan pihalla asuu 4 kanaa? Tää on outo maa!

-A